• Home   /  
  • Archive by category "1"

Lentokone Tippuu Unessay

Millä todennäköisyydellä lentosi putoaa? Tämä sovellus kertoo ennen matkaa

Lentopelkoisille on tarjolla applikaatio, joka kertoo onnettomuuden todennäköisyyden – tai epätodennäköisyyden.

Näin suurella todennäköisyydellä lentosi pysyy ilmassa

Kaikkihan me tiedämme, että lento-onnettomuuden todennäköisyys on minimaalisen pieni – lentopelkoisia tuo ajatus vain harvemmin rauhoittaa reissun lähestyessä.

Nyt lentopelkoisille on lanseerattu Am I Going Down? -niminen sovellus, jonka tarkoituksena on tarjota tilastoja ja kylmää faktaa hermostuneille matkustajille. Matkustaja voi syöttää lentonsa tiedot sovellukseen, joka laskee lento-onnettomuuden todennäköisyyden kyseiselle reitille.

Todennäköisyyslaskentaa varten on koottu virallisia lentoturvallisuustilastoja yli kymmenelle miljoonalle reitille. Analyysiä varten on otettu huomioon onnettomuudet, jotka ovat vaatineet ainakin yhden kuolonuhrin.

Sovelluksen suunnittelijan Nic Johnsin mukaan applikaation tarkoituksena on rauhoittaa lentopelkoisia ennen matkaa. Johns on luonut sovelluksen yhdessä vaimonsa kanssa, joka kärsii lentopelosta. Vastaanotto on miehen mukaan ollut innostunut.

Applikaatio tarjoaakin rauhoittavia lukemia: esimerkiksi Cathay Pacificin Boeing 777 -lennolla Hongkongista Los Angelesiin todennäköisyys koneen putoamiseen on yksi yli neljästä miljoonasta. Luku tarkoittaa sitä, että vaikka matkustaisit lennolla päivittäin seuraavien 11 146 vuoden aikana, selviäisit siltikin todennäköisesti onnettomuuksitta.

Applikaatio julkaistiin tammikuussa pian sen jälkeen, kun Air Asian lento Indonesian Surabayasta Singaporeen putosi. Kyseessä oli Johnsin mukaan ikävä yhteensattuma: alun perin sovelluksen piti tulla markkinoille jo viime vuonna, mutta julkaisua siirrettiin Malaysia Airlinesin turman takia.

Applikaatio on toistaiseksi saatavilla vain Applen laitteille, mutta Android-versiota pidetään mahdollisena tulevaisuudessa.

Lähde: CNN

Päivitetty: 5.3.2015

”Jo pienellä reiällä on tuhoisat seuraukset” Tarua: Paineistuksen vuoksi ilmanpaine on suurempi lentokoneen sisällä kuin sen ulkopuolella. Jos runkoon tulee reikä, paine-ero alkaa tasoittua. Matkustamon ilmanpaine laskee nopeasti, mutta ilmavirta voi temmata mukaansa vain reiän lähellä olevat matkustajat. Kun paine-ero on lopulta tasoittunut, vaaraa aiheuttavat enää viima ja happivajaus. Tällöin pyritään laskeutumaan noin kolmen kilometrin korkeuteen, missä voi jo hengittää normaalisti ja ilmanpaine on siedettävä. Yhdysvalloissa tapahtui keväällä 2011 onnettomuus, jossa Boeing 737 -kone sai matkalentokorkeudessa ison reiän kattoonsa. Laskeutuminen sujui hyvin, ja kaikki selvisivät hengissä.

”Jätesäiliö tyhjenee lennon aikana” Tarua: Tarinoissa taivaalta tipahtavista jäisistä pissa- ja kakkakokkareista on hiukan perääkin. Vain poikkeustilanteissa niillä on tekemistä matkustajakoneiden kanssa. Ne eivät nimittäin poista käymäläjätettä ilmaan. Säiliöt tyhjennetään lentokentällä ammattimaisesti, jotta ihmisille ja ympäristölle ei aiheutuisi vaaraa. Tiedetään tosin yksittäistapauksia, joissa maahan on pudonnut lentokoneesta peräisin olevaa niin sanottua sinistä jäätä. Se sisältää ulosteen ja virtsan lisäksi käymälänestettä. Sinistä jäätä voi muodostua umpinaiseksi suunnitellun järjestelmän ulkopuolelle, kun se vuotaa. Jos jäätä kertyy sellaiseen kohtaan, josta se irtoaa isona möykkynä, jää ei aina ehdi sulaa matkalla maahan. Näin kävi talvella 2013 Englannissa, kun keilapallon kokoinen kimpale osui kasvihuoneeseen. Kotona ollut omistaja selvisi pelkällä säikähdyksellä.

”Turbulenssi voi repiä siivet irti” Tarua: O suvasti heittoisaksi lentosääksi kuvattu turbulenssi saa monet matkustajat pelkäämään, että kone menettää siipensä. Pelko ei ole kuitenkaan kovin aiheellinen, sillä rakenteet on suunniteltu kestämään ja niiden kesto selvitetään rasitustesteillä. Vaikka siivet liittyvät kiinteästi koneen runkoon, rakenteet eivät ole niin jäykkiä, että ne eivät antaisi lainkaan periksi. Hieman myötäävät siivet kestävät paremmin kuormitusvoimia kuin täysin taipumattomat. Siiven katkeamiseen onkin yleensä jokin konkreettinen syy, kuten törmäys. Testeissä siipiä taivutetaan melkein suoraan kulmaan asti. Käytännössä realistinen maksimitaso ylittyy 50-prosenttisesti. Esimerkiksi Boeing 787:n siivet kestävät kaksi tuntia 7,5 metrin taivutusta ylöspäin.

”Matkustamon ilma puhdistuu” Totta: Kun koneessa aivastetaan, pisaratartunnan vaara on olemassa jonkin aikaa. Suodattava ilmankierrätysjärjestelmä kuitenkin nappaa pöpöt, jos ne jäävät leijailemaan. Matkustamoahan ei raikasteta vain koneen ulkopuolelta tulevalla ilmalla. Niin sanottujen HEPA-suodattimien tiheä kuituseos pystyy pysäyttämään jopa 99,99 prosenttia bakteereista ja viruksista. Suodatus puhdistaa ilmaa myös homeista, siitepölystä ja muista mahdollisesti haitallisista hiukkasista. Kierrätysilman osuus saattaa olla uusissa konetyypeissä jopa puolet. Monet pitävät matkustamon ilmanlaatua todellista huonompana siksi, että ilma on usein tavallista kuivempaa.

”Lastiruumassa pakastuu” Tarua: Arvokkaat tuliaisjuomat voi huoletta pakata matkalaukkuun, joka menee lentokoneen rahtitilaan. Sen lämpötila pysyy koko matkan ajan vähintään seitsen-asteisena. Siellä on siis kylmimmilläänkin lämpimämpää kuin jääkaapissa. Sitä paitsi lastiruuma on useimmissa konetyypeissä paineistettu matkustamon tapaan, joten siellä voidaan hyvin kuljettaa tuotteita, jotka ovat herkkiä lämpötilan ja paineen vaihteluille. Lisäksi eläimillä on monesti oma matkustuspaikkansa, joka yleensä lämmitetään suunnilleen 20-asteiseksi. Lastiruumassa jäniksenä matkustava ei olisi siis vaarassa kuolla kylmään. Sen sijaan piiloutuminen laskutelinetilaan olisi hengenvaarallista. Vakavalta vajaalämpöisyydeltä on vaikea välttyä, kun esimerkiksi 11 kilometrin korkeudessa on pakkasta lähemmäs 50 astetta. Lisäksi ilmanpaine on niin pieni, että ihmisen on vaikea saada tarpeeksi happea ohuemmasta ilmasta. Seurauksena on ensin tajuttomuus ja sitten kuolema.

”Salama tekee pahaa jälkeä” Tarua: Salaman lämpötila voi ylittää 20?000 astetta, mutta sen lyönnistä koneeseen jää harvoin sen kummempaa muistoa kuin paikallisesti mustunut maalipinta. Sähköpurkauksen kanava johtaa usein johonkin ympäristöstä erottuvaan kohteeseen, kuten mastoon tai puuhun, mutta jos kriittiselle alueelle sattuu lentokone, salama iskee helposti siihen. Koneet kestävät hyvin salamaniskuja. Tilapäisiä sähköhäiriöitä voi syntyä, mutta vakavat vauriot ovat harvinaisia. Matkustajien ei tarvitse pelätä kärventymistä, sillä he ovat yhtenäisen metallikuoren muodostaman niin sanotun Faradayn häkin suojissa. Ulkoinen sähkökenttä ei siis pääse vaikuttamaan heihin. Ukkonen voi aiheuttaa lentoturmia, mutta salamointi on niissä yleensä sivuosassa. Kun esimerkiksi kolumbialaisen AIRES-yhtiön Boeing 737 hajosi vuonna 2010 San Andrésin kentällä kolmeen osaan, ratkaisevaa ei ollut koneen saama salamanisku vaan lentäjän virhe huonossa lentosäässä.

”Itään päin lentoa siivittää kova tuuli” Totta: Säännöllistenkin lentoyhteyksien reiteissä on tilannekohtaista liikkumavaraa. Esimerkiksi mannertenvälisten lentojen reittien suunnittelussa otetaan huomioon suihkuvirtaukset, jotka ovat 8–12 kilometrin korkeudessa kiemurrellen lännestä itään kulkevia suhteellisen kapeita nopean tuulen vyöhykkeitä. Pääsuihkuvirtauksia on neljä: kaksi polaarista ja kaksi subtrooppista. Jälkimmäiset syntyvät, kun päiväntasaajan lämmin ilma pyrkii napoja kohti. Matkalla maapallon pyörimisliike kääntää virtauksen itään. Polaariset suihkuvirtaukset sijoittuvat korkea- ja matalapaineen rajalle. Niiden kiertymisessä näkyy coriolis-ilmiö.

”Kännykkäpuhelu pudottaa koneen” Tarua: Enää ei ole juuri pelkoa, että ulkopuoliset sähkömagneettisen säteilyn lähteet, kuten kännykät, aiheuttaisivat kohtalokkaita häiriöitä koneen järjestelmissä, vaikka tällainen elektroniikka pyydettäisiin sammuttamaan. Monet lentoyhtiöt ovatkin väljentäneet käytäntöjään. Muun muassa Finnairin koneissa älypuhelimia ja tablet-laitteita saa käyttää lentotilassa laskun ja nousun ajan. Sääntöjen muutokset perustuvat Euroopan lentoturvallisuusviraston EASA:n viime vuonna antamiin ohjeisiin, jotka vastaavat Yhdysvaltojen määräyksiä. Näyttöä häiriöistä on vähän. Aikoinaan matkapuhelimien käyttö haluttiin kieltää koko lennon ajan tai ainakin sen kriittisimmissä vaiheissa kaikkein epätodennäköisimpienkin turvariskien minimoimiseksi.

”Ilmakuoppa vie syöksyyn” Tarua: Vaikka lentomatka tarjoaisi vuoristorata-ajelun kaltaista jännitystä, syytä huoleen ei ole. Karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että ilmakuopat johtuvat nopealiikkeisemmän, enemmän nostetta luovan lämpimän ja hitaammin liikkuvan kylmän ilman eroista. Turbulenttisessa nousu- ja laskuvirtaustilanteessa kone voi kohota tai vajota nopeasti, mutta tavallisesti vain pari metriä. Rajuimmillaan pudotus on kymmeniä metrejä. Silloinkin turvavyö estää pään iskeytymisen kattoon.

”Lintu voi tyrmätä lentokoneen” Totta: Kaikilla suurilla lentoasemilla seurataan, liikkuuko kentällä lintuja. Tarvittaessa linnut karkotetaan, sillä ne pystyvät jopa pudottamaan koneen. Pelottamiseen käytetään muun muassa ääniä, joista linnut eivät pidä. Helsinki-Vantaan lentoasemalla lintuja torjutaan useilla eri keinoilla. Niistä yksi on nimenomaan melu. Linnut vaarantavat turvallisuutta etenkin nousu- ja laskuvaiheessa. Suurin uhka piilee siinä, että lintu joutuu moottoriin ja vaurioittaa sitä tai muuten estää sen normaalin toiminnan. Tilanne käy silti ani harvoin kohtalokkaaksi, sillä valtaosa koneista pystyy nousemaan ja laskeutumaan yhdelläkin moottorilla. Kummankin moottorin menettäminen yhtä aikaa on epätodennäköistä mutta mahdollista niin kuin talvella 2009 New Yorkin LaGuardian lentokentällä tapahtunut onnettomuus osoittaa. US Airwaysin Airbus A320 lensi pian ilmaan noustuaan lintuparveen. Kun moottorit pettivät, lentäjä teki hallitun hätälaskun Hudsonjokeen.

One thought on “Lentokone Tippuu Unessay

Leave a comment

L'indirizzo email non verrà pubblicato. I campi obbligatori sono contrassegnati *